Torstaina 9.4 oli siis Lennin vuoro matkustaa maailmalle, vuorossa oli Kyvyt Esiin tsembalot Sammalistossa Riihimäellä. Sannahan siis loukkasi selkänsä jo jokunen viikko sitten, lisäksi saimme Tiinan vammautuneiden listalle, joten Lenni jäi Sinille ja Merville. Torstaina nappasimme mukaan myös Jonnan.

Puunattu Lihapulla saatiin traileriin kaura-astian avulla, kun ensin meinasi laittaa hieman hanttiin. Tulipa taas mieleen kuinka Lenniä lastattiin ihan ekoja kertoja ja kuinka oltiin Sannan kanssa mukana Lennin ihan ekalla traileriajelulla, siis sisällä trailerissa. Oli se kovin jännää :) Tälläinen rääpäle Lenni oli silloin:

Sammalistossa Lenni käyttäytyi vallan mallikkaasti, vaikka järjestelyt eivät ihan huippuluokkaa olleetkaan, kukaan ei oikein tiennyt mistään mitään ja siellä sitten koetettiin autojen ja sen sellaisten seassa pysyä mukana tapahtumien kulusta. Maneesiin mentiin näyttävästi tai ainakin kuuluvasti pudottamalla muutamat aitapuomit dominomaisella tyylillä :) Muuten Lenni oli kyllä rauhallinen, vaikkakin jännittynyt. Kierrettiin ensin alue kerran ympäri ja siinä samalla arvostelivat käynnin. Luultiin että ne arvostellaan vasta tokalla kerralla... muistakaa aina tarkistaa jutut vielä viime hetkellä netistä... No onneksi emme suhtaudu näihin tsembaloihin niin vakavamielisesti, on vaan todella hyvää harjotusta Lennille. Ja meille ihmisille :)

Lenni käyttäytyi siis asiallisesti ja teki mitä pyydettiin. Ja mitä ollaan opetettu... nimittäin pysähtymään kaura-astialle. Ja sen Lihapulla teki joka kerta ja myös silloin kuin ei olisi tarvinut :) Tästä saatiin myös erityismaininta paperiin; " Liian kiinnostunut ruoka-astiasta. " Lisäksi Arto - Pekka Heino oli sitä mieltä että Lihapulla olisi hieman liian tukeva ikäisekseen... :) Tämän voi kuitenkin tulkita kehitykseksi, koska viime vuonnahan Lihis oli uppiniskainen, joten lihava ja lepposa on siis eteenpäin menoa siitä. Eikä maha kuitenkaan tiputtanut puomeja!

Hieno Lenni siis oli.

Kävimme myös kurkkaamassa tuttuja hevosia Sammalistossa ja kyllä olikin hienoa mennä sitten kotiin katsomaan omia oikeasti onnellisia, tyytyväisiä ja hyvinhoidettuja, vaikkakin pyöreähköjä heposia. Oma koti se on kullan kallis.

Hyvää hyvyyttämme ajattelimme laittaa Lennille yöksi loimen, kun poikaparka hikoaa niin kovasti trailerissa. Tässä kuva seuraavana aamuna. Ulkoilmahevoset eivät aina arvosta ihmisten hyviä ajatuksia...